*

Yrjö Eronen Paikallishallinnon puolesta

Kaikki blogit puheenaiheesta Palkankorotukset

Olisiko Sipilällä taas Sisilian yllätyksen paikka?

Voin kerrankin periaatteessa yhtyä pääministeri Juha Sipilän sanoihin näin vasemmistoliittolaisena. Erittäin harvinaista herkkua. 

Sipilä kertoi siis tänään MTV3:sen Huomenta Suomessa, että palkkojen nollakorotukset olisivat kohtuuton juttu. Tässä yhteydessä olisi luonnollisesti mahdollista lähteä koiranleukailemaan sillä, että pääministeri haluaisi maahan uuden palkkojen leikkauskierroksen, kikyn potenssiin kaksi. Tosin en jaksa uskoa siihen, että Sipiläkään tätä tarkoitti, vaikka toisaalta se sopisi hallituksen tuloeroja tietoisesti kasvattaviin linjauksiin.

Miksi pienemmät eivät saa osuuttaan?

Kun puhutaan pörssiyhtiöiden johtajien palkoista, monet vetoavat siihen, että ei niillä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta kun niitä johtajia on kuitenkin niin vähän. Ihan sama mitä niille maksetaan. "Ja omistajathan ne maksavat - ihan omistaan" (muka).  Niin varmaan ajateltiin Finnairin hallituksessakin.

Palkka ja sen määräytymisperusteet

Olen jo liikkeenjohdon avustajana toimiessani miettinyt paljon palkkaa ja sen määräytymisperusteita.

Nykytilanne ei sovi minkäänmalliseen järkipirtaan, palkat määräytyvät sen mukaan, miten paljon ammattiliitto pystyy lakkoilemalla aiheuttamaan vahinkoa kansantaloudelle. Aikoinaan rakenneltiin työn vaativuusluokituksia jonkinmoisen tolkun löytämiseksi voimapolitiikan sijaan.

Jostain on vuotanut järkeä SAK:n sisälle

Vihdoinkin SAK:ssa on joku joka osaa laskea palkkojen todellisen kustannusvaikutuksen kansantalouteen.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705242200160749_pi.shtml

SAK:n syyttävä sormikin on ensikertaa jossain muualla kuin yrittäjien niskassa. Tällä kertaa paine kohdistuu valtiovarainministeriöön, joka on ollut optimistenen Suomen talouden nousun suhteen koko taantuman ajan.

Kompromissi palkankorotusneuvotteluihin ja nollatuntisopimuksiin

Ammattiyhdistysväki on innoissaan nousukauden saapumisesta Suomeen. Kikyssä esimerkiksi osan lomarahoistaan menettäneet mielensä pahoittaneet ovat povaamassa toinen toistaan suurempia korotuksia syksyn neuvotteluihin. Julkisuudessa on vertailtu tilannetta ulkomaiden esimerkkeihin, joissa on saatu neuvoteltua jopa 2-6% vuotuisia korotuksia. Vaikka sympatiani ovat jokaisen palkkatyöläisen puolella, niin esittäisin silti kansakunnan etujen nimissä palkankorotusten nollalinjan jatkamista. Syitä sille on vaikka kuinka.

Eduskunta-avustaja ei saa sylkeä palkkapussiin

Kokoomuslaisen teesin mukaan Suomi nousee työn kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että työn määrää tulee lisätä ja palkkoja sitä vastoin mieluummin laskea kuin nostaa. Markkinavoimien mukaan hinnat putoavat tarjonnan ollessa kysyntää kovempi. Eduskunta-avustajien keskuudessa vaihtuvuus on tiheää ja yhdelläkään kansanedustajalla ei ole pulaa avustajan pestiin hakijoista.

Eläkeläisten taitetun indeksin elintaso ja palkankorotukset.

Viime vuodet duunarit ja herrat ovat parantaneet elintasoaan palkankorotuksilla, kun taas eläkeläiset ovat taitetun indeksin johdosta jatkaneet elämistä  entisellä  elintasollaan. 

Samalla kun palkankorotukset ovat ovat viime vuosien aikana huomattavasti parantaneet herrojen ja duunareiden kulutuskykyä, ne ovat samalla rapauttaneet suomalaisten yritysten kilpailukyvyn

Verotukseen tarvitaan rakennemuutos

Hallitus on julistanut moneen kertaan, ettei verotus saa nousta. Verojen korottaminen ei kuulu keinovalikoimaan valtion budjetin alijäämän paikkaamiseksi. Kansalaisen kannalta eroa ei ole paljon sillä, kerätäänkö tuloja verojen vai muiden maksujen muodossa. Kansalaiselle ratkaisevaa on käteen jäävä käytettävissä oleva tulo. Nyt monia erilaisia maksuja on korotettu jopa kymmenillä prosenteilla, jolloin käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet olennaisesti. Siksi puheet verojen korotuksista pidättäytymisestä ovat tosiasiallisen tilanteen sivuuttamista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä