*

Yrjö Eronen Paikallishallinnon puolesta

Miksi pienemmät eivät saa osuuttaan?

Kun puhutaan pörssiyhtiöiden johtajien palkoista, monet vetoavat siihen, että ei niillä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta kun niitä johtajia on kuitenkin niin vähän. Ihan sama mitä niille maksetaan. "Ja omistajathan ne maksavat - ihan omistaan" (muka).  Niin varmaan ajateltiin Finnairin hallituksessakin.

Mutta kun on kyse meistä pienemmistä. Paperityöläisiä syytetään koko Suomen kilpailukyvyn romuttamisesta, jos vähänkin uskaltautuvat vaatimaan korotuksia tai jotain pientä osuutta tuotetusta arvosta. Metsäteollisuudessa työvoimakustannusten osuus on kokonaiskustannuksista 4-7 %. Eli tuon "johtajien palkitsemislogiikan" mukaan ei ole mitään väliä mitä heille maksetaan. Muut tekijät ovat kuitenkin ratkaisevampia siinä mitä jää omistajien kukkaroihin.

Monella muullakin alalla olisi mahdollisuus maksaa "ihan mitä pyydetään", jos hommat järjestettäisiin hyvin ja päästettäisiin porukat ihan oikeasti osallistumaan oman työnsä tekemiseen, ottamaan vastuunsa siitä ja saamaan osuutensa tuloksesta. Tämä koskee myös julkista puolta.

Tämän kirjoitti paperityöläinen vuodelta 1970. Kankaan paperitehtaalta (Jyväskylä), liima- ja saviosastolta (osasto, jossa sekoitettiin prosessiin menevät liimat ja saviainekset). Tuntipalkka oli 5,30 markkaa, nykyrahassa 7,69 euroa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

" monet vetoavat siihen, että ei niillä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta kun niitä johtajia on kuitenkin niin vähän...".
Niinpä. Myös punatukkaisia sähköasentajia, vasenkätisiä timpureita, pitkiä maalareita jne on niin vähän, että heille voi maksaa mitä tahansa. Ei vaikuta kokonaisuuteen.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"... syytetään koko Suomen kilpailukyvyn romuttamisesta, jos vähänkin uskaltautuvat vaatimaan korotuksia...".
Hallituksen ja työnantajien mukaan Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla. Noinkohan. Maailmassa on jo ehkä 4-5 miljardia halpatyöläistä, mutta siihen porukkaan tarvitaan aivan ehdottomasti suomalaiset lisäksi.

Tuotteen laadulla tai haluttavuudella ei ole mitään tekemistä sen myynnin kanssa ? Vain halvalla tehty myy millä hinnalla tahansa. Applen tuotteet ehkä tehdään halvalla, mutta halvalla niitä ei myydä. Silti niitä myydään ja ostetaan.
Moniko ostaa tuotteen sillä perusteella, että se on tehty halvalla ja moniko siksi, että jostain syystä haluaa kyseisen tuotteen ?

Jos palkkakustannusten osuus tuotteen valmistuskustannuksista on jotain 4-7 %, paljonko tuotteen haluttavuus nousee, jos palkkakustannusten osuus putoaa tuosta vaikkapa peräti 20 % ? Entä jos tuotteen laatu putoaa samalla ? Tekijöiden motivaatio tapetaan potkimalla heitä päähän.

Ainakin Suomessa suomalaisen paperiteollisuuden tuotteiden laatua ja innovatiivisuutta on kehuttu. Tuotteet siis suorastaan revitään käsistä ? Revitäänkö ? Jos ei, miksei ? Onko sen myynnissä jotain vikaa ? Myydäänkö sitä ?

Käyttäjän AriKuivanen kuva
Ari Kuivanen

Bulkkituotteissa jossa palkkojen osuus kokonaishinnasta on pieni yksi vaikuttavimmista kilpailukykytekijöistä on valuuttakurssit.Omalla kelluvalla valuutalla esim Ruotsiin verrattuna pärjäisimme huomattavasti paremmin.Nyt olemme euron kurssin vankeina,joka ei reagoi omaan taloustilanteeseemme.Toinen merkittävä tekijä on turha niuhotus EUn typerien viherniuhotussääntöjen noudattamisessa joilla heikennämme asemaamme markkinoilla.Johtajien palkat ja muut etuisuudet pitäisi kulkea samassa linjassa perusduunarin tulokehityksen kanssa, muuten on turha puhua samasta veneestä ja sen soutajista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Metsäteollisuudessa työvoimakustannusten osuus on kokonaiskustannuksista 4-7 %. Eli tuon "johtajien palkitsemislogiikan" mukaan ei ole mitään väliä mitä heille maksetaan."

Jos maksetaan kahden ja puolen miljardin liikevaihdosta (vaikkapa Finnair) miljoona euroa pääjohtajalle, niin se on 0,4 promillea liikevaihdosta.

Metsäteollisuudessa kannattavuus edellyttää miltei täyskapasiteetilla toimimista ja huonoina vuosina tehdään tappiota. Toisin sanoen 5% kustannuksista saattaa normaalina vuotena merkitä noin 4% liikevaihdosta. Eli sen kustannuserän merkitys metsäteollisuudelle on satakertainen yhden pääjohtajan kustannuksiin verrattuna.

Ottamatta kantaa siihen kuinka hyvin kukin pääjohtaja on menestynyt työssään, vastuu koko konsernin kannattavuudesta on kuitenkin hänen harteillaan. Niin muodoin tulospalkkaukselle on paljon suurempi syy kuin automatisoidun paperitehtaan duunarille, joka istuu valvomossa monitoria tarkkaillen. Kone tuottaa joka tapauksessa sen, minkä se pannaan tuottamaan.

Kustannusten minimoiminen tuotannossa on metsäteollisuudelle elinehto. Se on perinteisesti ollut myös äärimmäisen voimakas ja aggressiivinen ostopolitiikassaan niin puuraaka-aineiden kuin kemikaalien ja muidenkin tuotantohyödykkeiden kohdalla.
Jokainen euro lisää kustannuksiin on suoraan pois viimeiseltä viivalta ja ne muutamat prosentit määräävät usein onko toiminta ylipäätään kannattavaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Aika järjetön ajatus minimoida kustannukset vain tuotannossa,kun kokonaiskustannukset kuitenkin vaikuttavat tuotteen hintaan. Tällöin myös johdon palkitsemisen kustannukset pitäisi minimoida.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten mainitsin, olettamuksena on, että johto voi esimerkiksi strategisilla päätöksillään suoraan vaikuttaa toiminnan kannattavuuteen. Silloin johdon oikein motivoivan tulospalkkauksen kohdalla ei välttämättä ole syytä pyrkiä suoraan kustannusten minimointiin, koska vaikutus tulopuolelle voi olla merkittävämpi, semminkin kun kokonaisuuteen nähden johdon palkkausten vaikutus ei ole olennainen suurkonsernien kohdalla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #13

Onko tuollaiselle johdon palkkauksen nostolle näyttöä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Eivätköhän omistajat aina pyri maksimoimaan yrityksen tuloksen. Joskus saattavat tehdä virhepäätöksiäkin, mutta motivaatio on heillä on selkeä. Joten jos ylimmän johdon tulospalkkaukset ovat kasvaneet, niin omistajat ovat saaneet sellaisesta omalta kannaltaan positiivista feedbackia.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Laajennan tätä näkökulmaa myös sen verran, että myös sosiaalitukien, kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden korottaminen vähääkään on kallista ja koko kansan kattavien vastikkeettomien perustulomallien käyttöönotto mahdotonta, koska saajia on tavattoman suuri määrä.

Käyttäjän OrvoMarjamki kuva
Orvo Marjamäki

Viitaten edellämainittuun kirjoitukseen. Siihenhän sitä aina vedotaan, että ei sillä ole mitään merkitystä. Maksakoon yksityinen yhtiö joka ei saa valtiolta mitään tukea, pomolleen mitä haluaa niin siinä ei ole mitään nokan narinaa, mutta valtionyhtiöt ja tukea saavat pitää olla kontrollissa. Ei kuitenkaan poliitikkojen
( ks tapaus Lilius. Paljonko hän saa vuosittain valtiolta (nesteeltä) ja paljonko hänen bisnekset tuottaa tappiota?) eikä hyväveliverkoston.
Jos joku neropatti osais ja viitsis laskea paljonko koko hyvävelijärjestelmä palkitsemislautakuntineen kusettaa suomen valtiota (suomen kansaa)+ poliitikkojen itselleen kiehnäämät etuudet. Kun nämä saataisiin kuriin, ei tarvitsisi ottaa miljardeja lainaa vuosittain, mutta kun ahneudella ja röyhkeydellä ei ole mitään rajaa. Nim. pitäkää tunkkinne!

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomen kaltaisessa lähes maailman korruptoitumattomimmassa maassa on korkea aika saattaa toisilleen etuja kahmiva ökyilylurjustelijoiden sääty demokraattisen valtion raameihin. Juuri tämä etuilijoiden joukko on pahin uhka Suomen demokratian maineelle ja kehitykselle.

Nuo lurjustelijat hakevat mieluusti malleja ja esimerkkejä ulkomailta pahasta maailmasta, josta löytyy vaikka millaisia oligarkkeja ja karmeita yksinvaltiaita. Niitä esimerkkejä me emme tarvitse. Me pyrimme reiluuteen ja oikeaan demokratiaan.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Ai sellaisen kun itämaapurissa oli?

Toimituksen poiminnat