Yrjö Eronen Paikallishallinnon puolesta

Sote: valinnanvapaus ja hinnoittelu

Valinnanvapaus ja hinnoittelu

Palaan vielä valinnanvapauteen sote-hankkeessa. Esille tulleiden tietojen perusteella kaavaillaan sellaista menettelyä, jossa päätetään ennalta, kuinka paljon rahaa tuottajat saavat sote-alueilta kunkin palvelun tuottamisesta. Hinta on sama, vain laadulla kilpaillaan. (Monet puheenvuorot, viimeksi THL:n asiantuntijat HS:ssa 11.11. sivu A5. Heihin kovasti vedotaan)

Eihän tämä ole markkinataloutta? Hinnat suunnitellaan etukäteen. Suunnitelmataloutta?

Tarkoituksella yksinkertaistan, koska yritän edes vähän ymmärtää asiaa.

Eli näinkö se menisi:

  1. Sote-palvelujen hinnasto päätetään etukäteen. Todennäköisesti tämänhetkisen aivan liian korkean sote-palvelujen hintatason mukaisesti. (Siis sote-menot betonoidaan)

  2. Palveluntuottaja tietää minkä summan hän saa ”asiakkaan mukana” sote-alueelta.

  3. Jos palvelun tuottaja pystyy tehokkuudellaan ja ”innovatiivisuudellaan” (sana tarkoituksella sitaateissa, koska en halua käyttää moista sanaa) tuottamaan palvelut paljon listahintaa halvemmalla, hän hyötyy.

  4. Palveluntuottaja oikeutetusti hyötyy.

  5. Sote-alueen menot silti pysyvät listahintojen mukaisina, enkä minä veronmaksajana saa osaa tehokkuuden ja tuottavuuden tuomasta hyödystä.

  6. Toisaalta listahintamalli ei yllytä palvelun tuottajia kehittämään palveluitaan ja etsimään uudenlaisia malleja.

Jos hinnalla kilpailu olisi mukana niin silloinhan voisi olettaa, että osa tehokkuus ja ”innovatiivisuus” hyödyistä koituisi myös veronmaksajille ja olisi vankka tekijä, joka yllyttäisi palveluntuottajia kehitykseen. (Tietysti palveluntuottajan saaman hyödyn kautta voi osa ajautua suomalaisen verottajan haltuun, mutta se on niin pitkä ja arvaamaton ketju. Helposti livahtaa muihin taskuihin).

Lisäksi tuollainen listahintojen määrittely, laaduntarkkailu, palveluntuottajien raportointi johtaa kohti EU:n hankemaailman tapaista suunnitelmataloutta. Ei hyvältä näytä. Tarvitaan hirveä määrä ihmisiä suunnittelemaan ja valvomaan?

Kumotkaa päättelyketjuni.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Tässä linkki tuohon HS:n pääkirjoitusosaston vieraskynä-kirjoitukseen:

http://www.hs.fi/paivanlehti/11112015/a1447135818435

Itse luen tuon niin, että THL siinä kertoo miten palvelujen tuottamiskriteerit pitäisi määritellä. Ei siis ole faktaa vaan mielipide.

Pekka Heliste

Kyllä tuo on markkinataloutta, hinnan määritteleminen on yksi tapa tehdä ostaminen

Erityiseti kun on suuremmasta kaupasta kysymys niin silloin tehdään juuri tällainne kauppa eli ostaja kertoo paljonko juttu saa maksaa

Ne sitten tarjoavat, jotka suostuvat em hintaan.

Pääosa meistäkin neuvottelee oman palkkansa tällä periaatteelle eli työnanatja päättää paljonko se suostuu maksamaan jostain tehtävästä ja valitsee halukkaista sopivan

Käyttäjän YrjEronen kuva
Yrjö Eronen

Kunpa se olisikin noin yksinkertaista. Nythän tilanne on niin, että kukaan ei tiedä mitä terveyspalvelut, puhumattakaan nyt sosiaalipalveluista, oikeasti maksavat tai mitä niiden pitäisi maksaa. Nyt hinta lasketaan nykytasolle ja pöhötys jatkuu. Olisi annettu markkinoiden määrätä, jos markkinalinjalle lähdetään.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Yksinkertaista rakas Pinneberg.

Potilaalla eli asiakkaalla on hoitoshekki. Hän menee joko yksityiselle tai julkiselle puolelle esimerkiksi kaihileikkaukseen. Potilas maksaa saman verran kummallekin. Mikäli kokonaiskustannukset ovat yksityisellä puolella pienemmät kuin julkisella erotus eli voitto tuloutetaan veroparatiisin kautta omistajien tileille.

Jos yksityinen puoli tekee vakavan virheen niin korjaus tapahtuu julkisella puolella kuten nytkin. Julkinen ektori maksaa esimerkiksi Tallinnassa tehdyn töppäyksen.

Lisäksi on todella selvää, että kaikki vaativat ja kalliit toimenpiteet tehdään pelkästään julkisella puolella esim. maksa- ym. elinten siirrot.

Toimituksen poiminnat