Yrjö Eronen Paikallishallinnon puolesta

Rääkkylän ratkaisu - malli toimivista lähipalveluista

Rääkkylän ratkaisu

Viime aikoina on julkisuudessa kritisoitu Rääkkylän tekemää sosiaali- ja terveystoimen ulkoistamisratkaisua puutteellisin tiedoin. Asiaan aikanaan osallisena olleena muutaman kommentin haluan esittää.

Uutisoinnista on mahdollista saada kuva, että Rääkkylässä olisi toimittu ymmärtämättömästi.

Totuushan on aivan toinen. Ulkoistamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen ja ottamalla palvelujen järjestämisen omiin käsiinsä kunta pystyi turvaamaan korkeatasoiset palvelut lähipalveluina taloudellisesti vähintäänkin kohtuullisin tuloksin.

Sitä todistavat Tilastokeskuksen viralliset luvut. Kun Pohjois-Karjalan kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuosina 2010-2013 kasvoivat keskimäärin 5.7 % vuodessa, kasvoivat ne Rääkkylässä samana aikana vain 1.9 %. Toistettakoon: samalla Rääkkylässä turvattiin lähipalveluina korkeatasoinen perustervedenhuolto ja sosiaalitoimi, monia erikoissairaanhoidon palveluja tuotiin kuntaan ja sairaanhoitopiirin palvelut olivat hyvin käytettävissä.

Yhtenä selkeimpänä syynä Rääkkylän menojen ja tulojen epäsuhtaan on valtionosuusjärjestelmä, joka kohtelee Rääkkylää täysin kaltoin. Yritän selvittää sen mahdollisimman selkokielellä:

Rääkkylä on taajama-asteeltaan Suomen kolmanneksi "hajallaan asutuin" kunta eli väki asuu pitkin pitäjää. Kunta on vesistöjen pirstaloima saaristomainen alue. Silti kuntaa ei valtionosuuksia määriteltäessä pidetä kovin syrjäisenä (kuten esimerkiksi naapurikaupunki Kiteetä). Rääkkylä ei ole kovasti syrjäinen, koska Rääkkylän keskustasta on matkaa suureen taajamaan, Joensuuhun vain 32 kilometriä. Jos matkaa olisi 40 km, olisi Rääkkylä saanut monien vuosien ajan valtionosuuksia satojatuhansia euroja enemmän syrjäisyyden perusteella.

Valtionosuuslaskelmista vastaavat tahot eivät ole halunneet ottaa huomioon sitä, että tuosta 32 km:n välimatkasta 30 km on vesitietä. Laskelman tekijät, jotka usein muistuttavat "Suomen kuntarakenteen olevan hevospeli ajalta" elävät itse aikakaudella, jolloin matkustettiin kesällä höyrylaivalla ja talvella hevosella jään yli palveluja hakemaan. Matkaa maanteitse Joensuuhun on 65 km. Jos valtionosuus laskettaisiin tämän oikean matkan mukaan, olisi Rääkkylän valtionosuus vuositasolla 100-200 tuhatta euroa korkeampi (tämä on varovainen arvio). Silloin olisi Rääkkyläkin pärjännyt hyvin eikä tarvitsisi toimittajien ja laskelmien pyörittäjien irvailla kriisikunnasta. Tähän valtionosuusjärjestelmän mielettömään yksityiskohtaan on yritetty vaikuttaa monien vuosien ajan - toistaiseksi tuloksetta.

Mutta vielä kerraten:

Rääkkylän ulkoistamisratkaisu oli Suomessa kannustava esimerkki siitä, että sosiaali- ja terveystoimi pystytään hoitamaan taloudellisesti ja tehokkaasti lähipalveluna yhteistyössä toimivan erikoissairaanhoidon kanssa. Perusterveydenhuolto ja sosiaalityö on tehtävä siellä missä ovat ihmisetkin – lähiyhteisöissä. Mitä suurempiin yksiköihin järjestämisvastuu keskitetään, mitä yksipuolisimemmaksi tuottajarakenne betonoidaan, sitä heikommat tulevat olemaan tulokset.

Olkoon tuottajana yksityinen tai julkinen yhteisö, sen on oltava toimiva osa paikallisyhteisöä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Yrjön työ on laitettu suurennuslasin alle. Miksi nykyinen johto sitten haluaa pois siitä? No sehän on taas uudistusta ja siihen voi saada tukea. Tukeahan Rääkkylä tarvitsee, sillä kauniit maisemat eivät elätä kaikkia, jonkun pitää käydä töissäkin. Se miten pitkä matka on Joensuuhun ei saa olla minkään valtakunnan kriteeri.

Käyttäjän YrjEronen kuva
Yrjö Eronen

Ari hyvä! Kyse ei ole pelkästään minun työstäni. Sote-palvelujen ulkoistaminen oli luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yksituumainen hanke palvelujen turvaamiseksi.

Eipä ole viimeaikojen uutisointi antanut oikeaa kuvaa Rääkkylän johdon kannoista. Katso vaikka linkki: http://www.attendo.fi/uutiset/ajankohtainen-kakkon...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juu olin väärän tiedon varassa, kun en enää silmä kovana seuraa Pohjois-Karjalan uutisointeja.

Käyttäjän YrjEronen kuva
Yrjö Eronen

Miksi syrjäisyys sitten ylipäätään otetaan huomioon valtionosuuksissa, kun se "laskenta" on niin epämääräisen kaavamaista?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaa voimme ihmetellä yhdessä tai erikseen, aivan mätäkuun jutulta kuullostaa.

Pekka Heliste

Sotessa pelataan ihmisten hyvinvoinnilla.

Pihtaamalla hoidoissa ja sosiaalitoimessa saadaan kyllä kauniira lukuja.

Tyytyväisyys on aina suhteellista ja jos kuntalaisilla ei ole vertailukohtaa niin tyytyväisyystutkimuksella ei ole merkitystä.

Tässäkin kaikki munat on pistetty yhteen koriin eikä vertailukohtaa ole samanlaisissa olosuhteissa

Jos palveluntuottajia olisi kaksi tai kolme niin niidn välillä olisi kilpailu ainakin palvelutaosta

Lisäksi toiminnan ulkoistaminen yhdelle on moninkertainen riski Palveluntuottajan konkurssi on riski jatkuvuudelle,
Yksi tuottaja rahastaa lisätöillä ja yhen tuotajan mallissa myös korruöti voi hyvin

Käyttäjän YrjEronen kuva
Yrjö Eronen

Rääkkylässä on erittäin hyvä vertailukohta. Eli tilanne ennen 1.5.2011, tuolloin palvelujen ulkoistaminen tapahtui.
Sitä ennen palvelut hoiti kuntayhtymä ja viimevaiheessa Keski-Karjalan kuntien liikelaitos Helli. Tuolloin kustannusten kasvuvauhti on kova - palvelut eivät toimineen. Hellin aikana lähipalvelujen karsintapyrkimykset olivat voimakkaita.

Toimituksen poiminnat